SUOLAPIPPURI Islannin maalla

Lensimme omalla luksuskoneella kuunsiltaa pitkin kohti Islantia. Aioimme ryhdistäytyä Islannissa Norjan tunaroinnin ja maapaon jälkeen. Meille oli luvattu oma ravintola Mr Maneyn ravintola kadulta. Ravintola maksoi kuulemma vain 14187,000 Ìkr. Meistä se oli todella paljon mutta rahanvaihdossa huomasimme että se oli Suomessa 100€.


 Päätimme ostaa ravintolan jonka nimi on Fridrik V. Ravintolassa päätimme jakaa itsellemme että kuka oli kokki tarjoilija ja niin edelleen. Päätimme että Iida oli tarjoilija Iiro mainostaja Eino tilauksien hoitaja ja minä Atte olen kokki. Ensimmäinen asiakas tilasi silliä ilman suolaa Eino sanoi tulee heti. Keittiössä oli töitä koska asiakkaita tulvi ravintolaan. Kokilla kävi vähän väliä pieniä mokia välillä ruokaan sujahti pippurin siasta sulaa ja suolan sijaan pippuria, pariin otteeseen lipsahti myös sokeria.  (Atte)

Kun ensimmäinen päivä oli ohi Iida, Atte ja Eino huokaisivat helpotuksesta. Iirolla oli nimittäin mainostus kulkenut vähän liian hyvin. Olimme onnistuneet saamaan rahaa jonkin verran. Asiakkaista suurin osa oli pitänyt ruuasta ja sanoivat kertovansa muillekkin tuttaville ravintolasta. Tällä kertaa kaikille oli selvämitä että rahoja säästettäisiin eikä tuhlattaisi heti parissa päivässä niin kuin Norjassa.                                             (Eino)

Mutta pojat eivät voineet olla tuhlaamatta omaaosuutaan rahoista. Yhtenä päivänä saapui islannin yksi hyvin maineikaista miljonääreistä nimittäin Mr Maney (Oikealta nimeltään Henrik Stavrelst) ja halusi ostaa ravintolan. Puhuimme ja neuvottelimme hetken ja huusimme sitten että: EI, EMME MYY RAVINTOLAAMME!!! Mr Maney kiivastui ja haastoi meidät kilpailuun: KUMPI TIENAA ENEMMÄN VUOROKAUDESSA!!!!!Harjoittelimme viikon ajan eri lajeja.
Atte: Nopeaa kokkausta.
Iida: Juoksemista lasien kanssa.
Eino: Nopeasti ottaa tilaukset vastaan.
Iiro: Paremmat mainospuheet.Vaikka harjottelimme niin kisa oli silti jännittävä sillä Mr Maney oli 10 kertaa meitä nopeampi, sillä hänellä oli12 työntekijää ja meitä oli vain neljä. Me tinasimme 14187,000 Ikr.
Mutta Mr Maney keräsi 37552,900 Ikr. (Iida)

Vaikka Mr Maney voitti hän oli myötätuntoinen ja antoi vielä toisen vuorokaden aikaa. Kiittelimme häntä kauan kunnes päätimme palkata lisää työntekijöitä. mutta jouduimme tyytymään kuitenkin vain neljään työntekijään. Työntekijät olivat kuitenkin erikoistuneet niin että:ensimmäinen oli kokki toinen oli hyvä mainostaja loput kaksi olivatkin tarjoilijoita. saimme lopuksi kasaan 37552.901 Ikr ja Mr Maney vain 37552.900 sillä suurin osa työntekijöistä oli eronnut kun palkat olivat kuulemma liian pienet joten voitimme juuri ja juuri.(Iiro)
 Tämä oli suolapippurin grand final.
SUOLAPIPPURI

O.M.V VIIMEISESSÄ MAASSA

Omituinen hakarl

Olimme Oslossa. Lentokone lähtisi pian viimeiseen maahan. Meillä on ollut hauskaa Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Viiden minuutin päästä koneemme lähtisi Islantiin. Meidän koneemme oli A360, se oli kyllä todella iso. Lentomatka kesti 3 ja puoli tuntia. Söimme matkalla ruokaa ja ostimme joitakin tuliaisia.

 Kun olimme perillä Islannin lentokentällä jonka nimi oli Keflavikin kansain välinen lentokenttä. Kenttä sijaitsi parin kilometrin päästä keskustasta.

Kentällä näimme Islannin presidentin Ólafur Ragnar Grimssonin. Hän oli juuri tullut Saksasta kokouksesta. Kävimme hänen kanssa syömässä. Me kaikki otimme kalaa. Presidentti kertoi että kalaa kalastetaan paljon täällä päin. Me emme aikaisemmin olleet syöneet kalaa paljoa. Kun olimme syöneet lentokentän ravintolassa jonka nimi oli Nord.

Päätimme lähteä itse kalastamaan. Presidentti oli kertonut myös että kalastus on tärkeä elinkeino. Vuokrasimme kalastusveneen. Me otimme mukaan Islannin perinneruokaa jota presidentti oli ystävällisesti meille lahjoitti. Me epäröimme että se olisi pahaa. Sen nimi oli hakarl. Maistoimme sitä se oli ihan hyvää.

Yhtäkkiä Otson syöttiin nappasi. Kala yritti vastaan. Kun yhteisvoimin olimme saaneet kalan nostettua. Kala painoi ainakin 15 kiloa. Otimme selfiet kalan kanssa. Kala oli hieno. Myimme sen ja saimme rahaa jolla päästä takaisin kotiin.





Sitten menimme paikalliselle maatilalle jossa meille tarjottiin ruokaa. Islantilainen ruoka on maittavaa lähinnä kala ja liharuokaa, mutta ei sen väliä. Söimme myös hainlihaa, vähän omituisen makuista. Islannissa syödään myös lampaan päätä ja pässin kiveksiä.

Blue lagoon ilalla

Sitten menimme käymään Islannin kuuluisassa sinisessä laguunissa. Vesi oli siellä 35 asteista. Vesi on mineraali pitoista. Uimme kauan vedessä. Näimme kuin joku pieni poika meinasi hukkua mutta joku pelasti hänet.

Sen jälkeen menimme ravitolaan. Meeri oli miljoonas asiakas jotenka hän voitti kolmen hengen luksusaterian. Ateriana meillä oli marinoitua lohta ja myös geysirin höyryllä tuotettuja vihanneksia. Yhtäkkia ovesta astui sisään Islannin uutisten päätoimittaja, joka kysyi että saako hän haastatella meitä. Annoimme luvan. Olimme kuuluisia. Hän antoi meille 14172,000 Ikr. Ajattelimme ensin että miksi hän antoi niin paljon mutta pankissa ilmeni että se oli sata euroa.




 Huomasimme että kello oli jo viisi niin lähdimme hotellille. Hotelille oli pitkä matka niin lähdimme ajoissa. Matkalla hotelille päätimme seuraavan päivän suunnitelmaa. Lopuksi päätimme että olisi parasta mennä ostamaan tuliaisia. Kun olimme aika lähellä hotellia huomasimme erittäin hienon kauppakeskuksen ja päätimme että menemme huomenna sinne. Kun pääsimme hotelille menimme heti nukkumaan että pääsemme huomenna aikaisin ylös sille ostoskeskukseen oli pitkä matka.

Upea Kringlan

 Aamulla lähdimme nopeasti Kringlan nimiseen ostoskeskukseen. Matkalla ostoskeskukseen kuljettajamme kertoi että Kringlanissa on yli 150 erillaista kauppaa. Kun pääsimme sisään menimme etsimään kauppoja joista löytäisimme tuliaisia. Otson piti ostaa sisaruksileen ja vanhemilleen. Meerin piti onneksi ostaa vain siskoleen ja vanhemmillen . Väinö osti veljeleen ja vanhemilleen mutta hänen piti ostaa myös koiralleen. Kun olimme ostaneet kaikkille tuliaisia keille piti menimme syömään. syömisen jälkeen kävimme vielä ostamassa vähän karkkia lentokoneeseen. Karkin oston jälkeen lähdimme takaisin hotelille. Hotelilla menimme nukkumaan kun aamulla oli aikainen herätys sillä lento lähtisi aikaisin kotimaahan.

Aamulla lähdimme vain lentokentälle ja meidän nokkamme oli kohti kotia. Koko lentomatkan söimme vain karkkia. Kotimaassamme olimme iloisia että saimme olla kotona. Kerroimme kaikille sukulaisillemme matkastamme joka oli hurja. Kun jaoimme tuliaiset kaikki pitivät niistä.

Kanien viimeinen matka Islannissa

Ihana nähdä taas! Tämä on viimeinen matkamme ja tällä kertaa matkustamme Islantiin. Olemme kiinnostuneita sen ruoasta. Islannin pääruokana on lammas ja kala. Sinne päästyämme meillä oli nälkä, joten aijoimme kysyä joltain missä on ravintoloita. Meidän onneksemme Eelis osasi Islantia. Löysimme ihmisen, joka vei meidät ravintolaan nimeltä Resto. 

Se oli oikea juhlan aihe kun olimme Islannissa, joten pyysimme tarjoilijaa tuomaan juhla-aterian. Saimme hapatettua haita, savustettua lammasta ja verimakkaraa. Löysin listasta ruoan nimeltä Skyr kysyin Eelikseltä mitä se on mutta hän ei tiennyt, joten päätin kokeilla. Saimme tietää että Skyr oli saman tapaista kuin kermainen rahka. (Miro-axel)

Sen jälkeen kokki sairastui ja yksi työntekijä pyysi meitä kokeiksi. Me suostuttiin pyyntöön. Seuraavaksi ovesta asteli Islannin presidentti Ólafur Ragnar Grímsson. Se tilasi lammasta ja 
hapatettua haita. Juomakseen hän otti vettä. Mutta lammas
 oli loppu, koska Eelis ahmi sen loppuun.. Sitten miron piti 
mennä ostamaan lammasta ja aikaa oli vain 10 minuuttia. 
Miro ehti juuri ja juuri ravintolaan.Me tehtiin  hyvää työtä 
kokki sanoi. Me saatiin palkkioksi loppu iäksemme ilmaiset 
ateriat Restossa.(Eelis)

Siellä oli syömiskisa ja aijoimme osallistua siihen. Minä soin vaan 
pienen palan haita ja kalaa, Miro jaksoi kaksi haita, yhden lampaan 
ja viisi kalaa Eelis taas jaksoi kaksi lammasta, kolme haita ja kym
menen kalaa. Lopuksi annettiin palkinnot. Eelis voitti kilpailun ja 
sai palkinnoksi lipun kultaiselle kierrokselle, Miro oli toinen ja sai 
hain hampaan ja minä en saanut mitään:( Seuraavaksi lähdimme 
pois Restosta ja Eelis oksensi koska oli syönyt liikaa. Lähdimme Islannista lentokoneella. Tämä oli viimeinen matkamme ja kiitos paljon kaikille kommaajille ja lukioille!(Kia)



 Tekijät:Kanit

Reissu Islannin kuumilla lähteillä ja muuta tietoa

                   ISLANNIN TULIVUORET 

                   JA KUUMAT LÄHTEET   JA MUUTA TIETOA

Hekla

  Islannissa on noin 800 kuumia lähteitä. Niistä saadaan lämmintä vettä. Menimme Islannin suurimmalle kuumalle lähteelle nimeltä Deildartunguhver. Suuren geysirin allas on 18 metriä leveä ja 1,3 metriä syvä. Altaasta lähtevä putki on 22 metriä pitkä ja 3 metriä leveä. Kuumien lähteiden koko vaihtelee lähteestä riippuen. Saimme tietää matkaltamme että kuuman lähteen vettä lämmittää maankuoren geoterminen lämpö. Maan kiviaineksen lämpötila on pääsääntöisesti sitä korkeampi, mitä syvemmällä se sijaitsee. Tämän syvyydestä riippuva lämpötilan kasvu tunnetaan nimellä geoterminen gradientti. Saimme paljon tietoa kuumista lähteistä ja mikä parasta saimme uida kuumissa lähteissä. Se oli todella hienoa ja upeaa! Uimme siellä kolme ja puolituntia. Mutta Daniel kyllästyi kun hänen silmälasit menivät huuruun.  (Henri) Sanoimme Danielle että saa luvan kestää ja jatkoimme uimista. Syynä uimiseen oli kerrankin tarpeeksi kuumaa vettä. Seuraavaksi menimme tulivuorelle nimeltaä Hekla. Se on Islannissa sijaitseva kilpitulivuori jonka korkeus on 1491 metriä. Se purkautui viimeksi 28 helmikuuta vuonna 2000.
Heklan purkaukset ovat viimeisen tuhannen vuoden aikana sylkeneet ulos enemmän laavaa kuin mikään muu tulivuori maailmassa, arviolta noin kahdeksan kuutiokilometriä.
Heklan ensimmäinen tunnettu purkaus tapahtui vuonna 1104.Seikkailimme Heklan luona ja ihmettelimme kuinka korkea vuori on. Meitä jännitti sillä pelkäsimme vuoren purkautuvan minä hekenä hyvänsä. Kun pääsimme autolle olimme todella helpottuneita kun selvisimme ehjänä autoon.

valaanlihaa

(Jenna)  Suuntasimme autolla kohti Islannin pääkaupunkia Reykjavikiä. Se on Islannin suurin kaupunki ja siellä on yli satatuhatta asukasta.


 Yhtäkkiä meille tuli hirvittävä nälkä, kun emme olleet syöneet pitkään aikaan. Ryntäsimme lähimpää ravintolaan. Kun olimme tilaamassa emme ymmärtäneet hölkäsen pöläystä ruokalistasta. Tilasimme kuitenkin vain jotain. mutta kun saimme ruuat ymmärsimme että Daniel sai jonkin laisen pyttipannun, Henri taas sai lammasta ja Jennalle tuli valaanlihaa. Vaikka ruuat oli tilattu ihan summan mutikassa niin meidän ruokamme olivat mahdottoman hyviä. Niistä kaikista ruuista tulimme ihan täyteen. Jotkut islantilaiset ruuat ovat oudon näköisiä mutta voivat olla todella hyviä. Kun olimme syöneet jatkoimme matkaa Reykjavikille.

SIILIEN VIIMEINEN MATKA

Tämä on viimeinen matkamme ja tällä kertaa matkustamme Islantiin. Islannin tärkein elinkeino on kalastus. Islantilaiset kalastavat yleensä seitiä ja turskaa. Paras kalastuspaikka on lämpimän Golf-virran ja kylmän jäämeren virran kohtauspisteessä. He  suolaavat kalat kesäisin. Toinen elinkeino on tuulivoimaloiden tuottama sähkövirta. Tuulivoimaloita Islannissa on noin 11. Jokaisen tuulivoimalan tuottama sähkö kulkee Islannin pääkaupunkiin ja sieltä eri koteihin. Kodeista sähkö kulkee Islannin muihin kaupunkeihin.

 Kun olimme käymässä yhdessä Islannin tuulivoimalassa Jerrylle tuli flunssa. Tuulivoimalassa meille esiteltiin paikkoja. Sen jälkeen


menimme taas hotellille ja annoimme Jerrylle flunssa lääkettä. Sitten hänen täytyi jäädä hotellille kun Linnea ja Julius menivät syömään ravintolaan. Ennen kuin lähdimme tilasimme Jerrylle huonepalvelun. Sieltä otimme Jerrylle ruokaa mistä hän pitää.

Kun Jerrykin oli syönyt hän parantui ja sitten me lähdimme lentokentälle.Ja lopulta pois Islannista.Ja matkamme päättyi. (Julius)                    Lentokoneessa tarjottiin pähkinöitä, mehua ja sämpylää. Matka kesti 4h se lentokone oli potkurikone. Kun päästiin Suomeen oli ilta ja me lähdimme kotiin. Sitten matka päättyi loppullisesti. (jerry) 



Kuvan ottaja: energiayhtiö St1

Siilin piikit